Jos pelkäät tarttua kynään, lue tämä teksti. Jos ajattelet olevasi kehno kirjoittaja, jatka ehdottomasti eteenpäin.
Turhan moni tuskailee kirjoittamisen kanssa aivan turhaan ja elää sellaisen luulon vallassa, että olisi huono kirjoittaja eikä siksi kannata edes yrittää.
Minulla on uutisia: moni yleinen kirjoittamiseen liittyvä uskomus on väärä. Seuraavaksi kumoan kolme yleistä uskomusta ja kerron, miten niistä voi vapautua.
Unohda myyttinen taiteilijakuva
“Kirjoittaminen on minulle vaikeaa enkä ole siinä erityisen hyvä. Haluaisin tietää, voinko oppia paremmaksi.” Viimeisin kirjoittajakoulutuksemme alkoi keski-ikäisen miehen kysymyksellä, joka pani minut miettimään kirjoittamiseen liittyviä käsityksiä.
Törmään edelleen jatkuvasti ajatukseen, että hyväksi kirjoittajaksi synnytään. Että taiturimaisia tekstejä syntyy luonnostaan, jos on sattunut saamaan soveliaat geenit tai tekstin tuottamiseen tarkoitetut aivot.
Sitkeässä elää myyttinen kuva taiteilijasta, joka tuottaa mestariteoksia luomisvimman vallassa. Tavallisen tallaajan käsityskyvyn ulkopuolella on, miten romaani, novelli tai runo oikeastaan syntyy. Usein nykykirjailijat laidasta toiseen, esimerkiksi Kari Hotakainen ja Jukka Viikilä kertovat työstään samanlaisena arkisena puurtamisena kuin kuka tahansa työläinen, mutta puhetavan muutos ei ole onnistunut muokkaamaan mielikuvia.
Tosiasia kuitenkin on, että taitavaksi kirjoittajaksi opitaan. Tarvitaan kiinnostusta ja pitkäjänteisyyttä, sillä kehitys ei ole aina nopeaa, mutta halutessaan kuka tahansa pystyy kohentamaan taitojaan tekstien tekijänä. Jos siis tahdot tekstitaituriksi, ei muuta kuin kynä käteen, sillä paras tapa kehittyä kirjoittajana on kirjoittaa (ja lukea) paljon.
Älä ruoki valkoisen paperin kammoa
Usein kirjoittaminen nähdään varsin yksiviivaisena toimintana: riittää, että istuu koneen ääreen ja alkaa naputella. Hyvän kirjoittajan pitäisi pystyä tuottamaan kerralla valmista tekstiä. Aikaakaan ei saisi kulua määrättömästi, jos taito todella on hyppysissä.
Juuri näin moni on oppinut toimimaan opinnoissa. Peruskoulun aineet ja tenteissä kirjoitetut esseet syntyivät ainakin minun opiskeluaikoinani suunnilleen yhdeltä istumalta, ja sen jälkeen ne arvosteltiin. Uskomus nostaa riman korkealle ja kutsuu helposti kylään valkoisen paperin kammon.
Todellisuudessa hyviä tekstejä syntyy tällä menetelmällä vain hyvin harvoin.
Aluksi hyväkin kirjoittaja naputtelee raakatekstiä, jota sitten ryhtyy työstämään paremmaksi.
Ensimmäistä versiota pitäisi ajatella luonnoksena, jonka jälkeen todellinen työ usein vasta alkaa, kun kirjoittaja panee pilkut paikalleen, pohtii sanavalintoja ja punnitsee, onko esittänyt asiat oikeassa järjestyksessä. Teksti saattaa valmistua vasta kolmen tai neljänkin muokkauskerran jälkeen.
Löydä inspiraatio aikataulun avulla
Puhuin taannoin kirjoituskoulutuksessamme osallistujien kanssa siitä, miten heidän tekstinsä syntyvät. Yksi osallistujista, paljon työssään kirjoittava asiantuntija, kertoi, että hän tarvitsee tekstin tuottamiseen mielellään villasukat, teetä ja kynttilöitä.
Vaikka kirjoittaminen kuuluisi työtehtäviin säännöllisesti, moni ajattelee edelleen, että kirjoittamaan voi ryhtyä vasta, kun on sellainen fiilis. Olosuhteiden pitäisi olla suotuisat ja mielentilan juuri oikeanlainen. Puhutaan inspiraatiosta, jonka vallassa kirjoittamisen sitten pitäisi olla helppoa ja hyvää tekstiä syntyisi kuin taikaiskusta.
Minun näkemykseni mukaan inspiraation puraisee, kun oivaltaa, mitä ja miksi on kirjoittamassa. Ajatukset loksahtavat kohdalleen, ja äkkiä ne onkin helppo muuttaa tekstin muotoon. Siksi kirjoittamaan ryhtymistä tekee mieli lykätä, jos ajatus ei ole vielä kirkas.
Valitettavasti harvalla on työelämässä mahdollisuutta odotella sopivaa fiilistä. Tuotteliaat ja kehittymään pyrkivät kirjoittajat ryhtyvätkin kirjoittamaan silloin, kun kirjoittamiselle on varattu aikaa kalenterista.
Jos kirjoittaminen kuuluu toistuvasti työtehtäviin, kannattaa pyrkiä tuottamaan tekstiä säännöllisesti ja aikataulun mukaan. Näin kirjoittamiseen syntyy automaatio ja ryhtyminen on helpompaa. Ajatuksetkin loksahtavat kohdalleen, kun sinnikkäästi pakottaa itsensä työn äärelle, vaikka määränpää ei olisikaan vielä selkeänä mielessä.
Saman asian toinen puoli on se, että kirjoittamiseen on varattava aikaa kalenterista, sillä teksti ei synny itsestään ja ohimennen muiden työtehtävien välissä. Siksi esimiehen kanssa kannattaa käydä keskustelu siitä, milloin ja miten paljon aikaa tarvitsee.
Kirjoittaminen muuttuu helpommaksi
Kun kirjoittamisen pilkkoo monesta osasta koostuvaksi prosessiksi ja kiinnittää huomiota omiin työskentelytapoihinsa, tekstin tuottamiseen liittyvä ahdistus usein vähenee. Me puhumme kirjoituskoulutuksissamme näistä aiheista jatkuvasti. Olemme huomanneet, että moni saa paljon jo oivalluksesta, että oppiminen on mahdollista ja kirjoittamiseen liittyvät ongelmat johtuvat usein vahingollisista asenteista ja vääristä työtavoista.
Toisaalta on hyvä myös muistaa, että suuri osa ammattikirjoittajistakin tuskailee tekstien kanssa, koska kirjoittaminen on vaativaa työtä. Siksi tekstin valmistuminen aiheuttaa joka kerta suurta nautintoa.
Haluatko oppia paremmaksi blogitekstien kirjoittajaksi? Askeleet asiantuntijablogiin -verkkokurssilla opit askel askeleelta etenevän kaavan tekstien kirjoittamiseen ja työstät omaa blogitekstiäsi. Lue lisää täällä >>>>!
Lue lisää:
Suunnitteletko bloggaamisen aloittamista? Neljä neuvoa, miten helpottaa kirjoittamista alkumetreillä
Comments